Pyhänä on aikaa pohtia vaikka olohuoneen pöytää. Pöytänä on tällä hetkellä kierrätyskeskuksesta ostamani puukuvioitu sirokinttuinen kaunokainen. Noi puukuvionnit ja -leikkaukset on huikeat, mutta muuten pöytä on vähän hölmö: Liian korkea sohvapöydäksi, mutta kuitenkin liian matala ruokapöydäksi.
Olkkarissa oli ennen matala pyöreä pöytä, joka oli liian iso; aina tiellä ja huone oli tukkoisen oloinen. Lisäksi isolle, kaksitasoiselle pöydälle kertyi uskomaton määrä lehtiä, roskia, ryönää, astioita, jne.
Hetken suunnittelin että brutaalisti katkaisen nykyisen pöydän jalat, mutta se olisi hienon huonekalun totaalista turmelemista. Fiksumpaa on hankkia joku mieleinen pöytä ja myydä toi muru jollekin, joka sitä käyttää sinällään.
Toinen ongelma on tämä tuttu overloaded matchy-matchy (ei ole itsekeksityn sisustustermistön voittanutta*!). Eli pitäisikö pöydän olla tykkänään jotain muuta tyyliä kun sohvat ja nojatuolit, jotka ovat kalustuksen huomiota herättävin osa, koska presis samaa sarjaa olevaa pöytää tuskin löytynee? Lisäksi pöydän tulisi olla väriltään samankaltainen jonkun jo nyt näkyvissä olevan puunsävyn kanssa, jotta sekametsä-vaikutelmalta (*)vältytään.
Yksi vaihtoehto voisi olla jokin Ratian Saaristo-kirstun kaltainen simppeli loota, joka olisi saman värinen kuin sohvien puuosat. Kirstu olisi sopivan pieni, simppeli ja selkeästi erilainen kuin sohvakkeet. Lisäksi tuollainen puuloota olisi helppo sijoittaa mihin vaan, jos siihen joskus taas todennäköisesti kyllästyy. Saaristo-kirstua on saatavilla valkoisena, harmaana ja mustana, niistä mikään ei käy sinällään olohuoneeseen. Eli jos jostain löytyisi käytettynä, niin voisi fiksata mieleisekseen... Uutta ei viitsis ostaa heti uudelleen kustomoitavaksi. Tai sitten jos joku tekis mulle tollaisen... Hmm.
Kuvat hieman unnplugged...sorry.
Ailila
Himahommia, kätten töitä, syömää ja juomaa.
sunnuntai, 19. helmikuuta 2012
Arkku vai pöytä vai mikä?
Tunnisteet:
kotona,
salonki,
tahtoo+haluaa
| Toiminnot: |
lauantai, 18. helmikuuta 2012
Helsinki Burlesque 2012
Tunnisteet:
dance-dance-dance,
rätei ja lumpui
| Toiminnot: |
torstai, 16. helmikuuta 2012
FB
Minä kans. Räkäisyys esti ulkoilun ja ryhdyin askartelemaan FB-sivua blogi blogiselle. Että sinne ny vaan sitte tykkäämään. Huomatkaa, että tyyppi on koodannut ton reunan harmaaksi. OOO.
maanantai, 13. helmikuuta 2012
Meille selviytyjille
Kaikki maanantaipäivän iltaan päässet käsi ylös:
Hyyyvä.
Olette oikeutettuja leipomaan itsellenne (ja mukavalle perheellenne) kakun. Jämät voi viedä huomenna töihin ystävänpäivän kunniaksi ja jopa hymyilee reskontran irmelikin.
Lisukkeeksi hyvää kahvia, kermavaahtoa tai jäätelöä. Ja Notting Hill (sub 21:00)
Parhaat vuuat on alumiinia. Eväät ei takerru vuokiin, paistotulos on tasainen ja muuta mukavaa. Nämä murut kirpputorilta 50 cnt/kpl. Esimerkkitorttu on paistettu kuvassa alimpana olevassa, 2 l vuoassa.
Hyyyvä.
Olette oikeutettuja leipomaan itsellenne (ja mukavalle perheellenne) kakun. Jämät voi viedä huomenna töihin ystävänpäivän kunniaksi ja jopa hymyilee reskontran irmelikin.
Suklaatorttu
Taikina
150 g voita
150 g tummaa suklaata (myös joulusta jääneet tummat konvehdit käy osaksi suklaamäärästä)
4 munaa
2 dl sokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
hyppysellinen suolaa
Kuorrutus
100 g suklaata
50 g voita
Sulata voi ja suklaa kattilassa, anna jäähtyä. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää vaahtoon suklaamassa, sekoita, ja lisää kuivat aineet siivilän läpi. Paista 175 asteisessa uunissa jauhotetussa vuuassa n. 35 minuuttia. Jos torttua kokeilee tikulla, tikkuun jää taikinaa, sillä leivonnainen on sisältä pehmeä kypsänäkin.
Kumoa kypsä torttu ja anna jäähtyä. Sulata kuorrutuksen voi ja suklaa keskenään ja levitä tortulle.
Lisukkeeksi hyvää kahvia, kermavaahtoa tai jäätelöä. Ja Notting Hill (sub 21:00)
Parhaat vuuat on alumiinia. Eväät ei takerru vuokiin, paistotulos on tasainen ja muuta mukavaa. Nämä murut kirpputorilta 50 cnt/kpl. Esimerkkitorttu on paistettu kuvassa alimpana olevassa, 2 l vuoassa.
| Toiminnot: |
sunnuntai, 12. helmikuuta 2012
Vähän kesää
Keramiikkakurssin apuluokkalainen (=mie) kantoi viimeviikolla kotiin toisen onnistuneen suoritteensa ikinä!
Vati valkosavea, kesäiset kuviot kaulin osittain muotista ja tein osittain itse, koko reunukseen lisäsin vielä reikiä, korostuksia ja nyppyjä. Lasite on nimeltään "Sardinian meri" (ah miten runollista!), ja siis tosiaan vaan yhtä lasitetta, keskustassa enemmän ja reunoissa vähemmän, siitä sävyero. Lasite ei ole sininen (joka on suuri inhokkini), vaan tyylikkään turkoosi, ja luonnossa hianompi ku näissä kuvissa.
Vadin halkaisia n. 35 cm
Tunnisteet:
ite tein,
keramiikka
| Toiminnot: |
lauantai, 4. helmikuuta 2012
Minkä kuorrute heittää, sen koriste peittää
Kalakakku (15 hlö)
1 kokonainen tai vaakaviipaloitu vaalea vuokaleipä
3 munaa
200 g voita
300 g lämminsavulohta
1 prk ranskankermaa
2 prk ruohosipulituorejuustoa
1 prk (400g) levittyvää oltermanni-juustoa
1/2 l kasvislientä
1 nippu tilliä
koristukset
150 g kylmäsavulohta
1/2 palleroa frisee-salaattia
kourallinen viinirypäleitä
lime
persiljaa
Mun kalakakkuihin tulee aina munavoita ja lohitäytettä.
Valmista ensin munavoi, 3 keitettyä munaa ja 150 g voita. Lohitäytteeseen hienonna ruodoton lämminsavulohi sekä tilli. Lisää ranskankerma ja 1 pkt tuorejuustoa. Mausta munavoi tarvittaessa suolalla ja lohitäyte myllypippurilla ja suolalla. Laita kylmään odottamaan.
Leikkaa leipä viipaleiksi ja poista reunoja vähän. Kokoa kakku sivelemällä leipäviipaleet kasvisliemellä, ja laittamalla ekaan väliin munavoita ja tokaan väliin lohitäytettä. Laita täytetty kakku vaikkapa leikkuulaudan painon alle hetkeksi vetäytymään jääkaappiin. Kuorrutusta varten sekoita (sähkövatkaimella) oltermanni, tuorejuusto ja loppu voi.
Kuorruta kakku kuorrutuksella, taikinanuolijalla ja veitsellä avittaen. Huomioi että kuorrutusta tulee myös nurkkiin ja kantteihin, ne kuivahtavat muuten herkästi. Siirrä kuorrutettu kakku kylmään ja valmistele koristeet: Halkaise rypäleet, viipaloi lime, ja pilko lohisiivut pienempiin palasiin.
Koristele kakku rennosti, vaikkapa salaattiriveillä ja lohirivillä. Yrttejä, rypäleitä ja limelohkoja voi pistellä sinne tänne.
Sotilaalliset rullarivistöt jäivät yhekskytluvulle, samoin kuin majoneesilla ördääminen tai kakun reunojen päällystäminen sallaatilla tai juustoraasteella. Kakkua on helpompi ottaa ja se pysyy edustavampana pidempään, kun koristelu on simppeli ja keskittyy kakun päälle. Kannattaa myös huomioida korsteiden koko, lohisiivut kannattaa pilkkoa pienempiin osioihin, jotta ottaessa ei tarvitse kakkulapiolla sahata koristeita pienempiin yksiköihin. Kakun alareunojen tai vadin koristelu jollain tupsuilla on mielestäni myös hölmöä: Siinä ne rypäleet ja lehvät sitten pyörivät ja putoilevat palttinaliinalle kun kakkua otetaan. Oliivit on kivannäköisiä kakun päällä, mutta ne jäävät yleensä syöjiltä lautaselle.
Tunnisteet:
eväät,
universumin mustat pisteet
| Toiminnot: |
perjantai, 3. helmikuuta 2012
Pakkasperho
Välillä sitä onnistuupi väistää yliyrittämisen karikot ja Sisilian saaristot rannikoineen. Sitä Suurta Ideaa ootellessa pyörittelin keramiikkakurssilla parit perhot, ja kappas. Eli perhonen ja kuviointi vapaalla kädellä omasta päästä (sekä valkosavesta), reiät ja nypyt tekee pintaan 3D:tä. Ohut kerros vihreää lasitetta, ja lopputulos on niin kevättä niin kevättä. Takana on neljä pikku magneettia epoksiliimalla, ja jopa pysyy.
(Ulkona on -28 astetta silkkaa kylmää hell holea. Jos joku kysyy niin oon vilttipinon alla ja tuun sieltä kun tulee kevät tai vesisade. Tai molemmat.)
Tunnisteet:
ite tein,
keramiikka
| Toiminnot: |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
